top of page
Search
  • Writer's pictureHeli Rämäkkö

Miksi me emme saa unohtaa?


Haluaisin vielä pohtia tätä tilannetta, kun eilen tein julkaisun Facebookissa noista koronakuolemista. Eli miksi mielestäni on meidän kaikkien asia tätä edelleen miettiä, eikä unohtaa ja lakaista asiaa maton (tai oikeastaan Naton) alle. Tätä on tärkeä pohtia siksi, että joku kantaisi tästä vastuun ja ettei meitä ihmisiä enää ensi syksynä johdettaisi tällä tavalla harhaan.


Alunperin kaikki kaksi vuotta sitten alkaneet koronarajoitukset ja toimet perustuivat siihen ajatukseen, että suojellaan vanhuksia ja riskiryhmäläisiä ja turvataan terveydenhuollon kantokyky. Ihan alusta asti oli siis selvää, kenelle virus on vaarallinen.


Ihan ensimmäinen suunnitelma oli, että sulku (etätyö, etäkoulu, ravintoloiden ym. sulku) kestää pari viikkoa ja sen jälkeen terve työikäinen väestö sekä nuoret ja lapset ottavat viruksen vastaan, sairastavat ja se on sillä sitten aika kivasti taputeltu. Tuohan olisi ollut aika hyvä suunnitelma ja lisäksi olisi riskiryhmiä suojeltu kohdennetusti. Kyllä siinä välttämättä olisi menetetty vanhoja ja heikkoja, mediaani-iältään 84- vuotiaita kuten joka ikinen influenssakausi tapahtuu, mutta tämä olisi hyväksytty osana uutta virusepidemiaa ja täysin normaalina tapahtumana. Joka vuosi myös nuoria ja terveitä ihmisiä sairastuu vakavasti influenssaan ja jokunen aina valitettavasti kuoleekin. Nämä ovat asioita, joita me emme vain pysty estämään.


Jostain syystä tämä suunnitelma kuitenkin kuopattiin ja kaksi viikkoa venyi määrittämättömäksi ajaksi. Tuli Uudenmaan sulku, poikkeustila ja valmiuslaki. Piti jaksaa vielä hetki, eikä ollut oikea aika tehdä yhtään mitään. Tuli kesä ja epidemia hiipui, kuten influenssavirusten kohdalla on tapana käydä. Epidemian hiipuminen kesäksi ei ollut kuitenkaan rajoitustoimien ansiota, vaan kesän.


Juuri kukaan ei nähnyt epidemiaa missään (totta kai hoitajat sairaalassa näkivät, koska sinne tulevat ne sairaat, joita on) ja keväällä -20 valtaosa ei tuntenut ketään, jolla olisi edes ollut korona. Eikä edes vielä seuraavana syksynä, jolloin sama rumba käynnistyi taas uudestaan, vailla mitään näyttöä siitä, että yhteiskunta pitää taas sulkea ja ihmiset tulee maskittaa ja eristää. Alkoi kuitenkin massiivinen pelkokampanja, johon osallistui niin media, kuin marketitkin. ”Asioidessasi kaupassamme pidäthän huolta lähimmäisestäsi. Muista desinfioida kädet, käytä maskia ja pidä turvaväli. Muista pelätä joka hetki! Muista lukea viimeisenä kassalla päivän lööpit ja muista katsoa illalla koronauutiset!” Joka päivä uutisoitiin monessa eri lähteessä päivän koronatartunnat ja -kuolemat, joita oli tuossa vaiheessa 0-10 päivässä, kun vanhuksia kuolee normaalistikin hoitokodeissa noin 400 viikossa.


Syksyllä 2020 oli jo runsaasti näyttöä siitä, että korona ei suinkaan ole mitenkään erityisen tappava virus ja yhteiskunnan rajoitustoimet ovat ylimitoitettuja. Jo tuolloin olisi pitänyt ymmärtää, ettei hengitystievirusta pystytä kahlitsemaan mitenkään, jos ei yhteiskuntaa aiota pitää suljettuna ikuisesti. Olisi pitänyt punnita jo tuossa vaiheessa rajoitustoimien hyötyhaittasuhdetta tarkkaan. Sellaista arviota ei nähtävästi ole missään vaiheessa kunnolla tehty? Ei ainakaan vaikuta siltä.


On olemassa yksi syy, miksi tämä paniikki piti uudelleen nostattaa pintaan syksyllä -20. Ns. koronarokote oli ”työn alla”, tosin erittäin nopeastihan se oli tulossa, sillä esimerkiksi Modernan rokote kehitettiin vain kahdessa päivässä. Paljon kauempaa ei mennyt muihinkaan. Rokotteita alettiin kehittää heti keväällä/kesällä -20 ja ne olivat jo samana vuonna markkinoilla. Sinänsä hämmästyttävä nopeus sekä kehityksessä, kliinisessä tutkimuksessa, että valmistusprosessissa; noin vain miljardeille ja miljardeille ihmisille oli yhtäkkiä tarjolla kaksi rokotetta ja vielä ylimääräistäkin niin, että Suomeenkin valuu ensi syksyyn saakka joka kuukausi 1,4 miljoonaa koronarokotetta. Rokotetehtailla on paiskittu kyllä hommia! Ja tienattu.


Oli siis kiire luoda kesän jälkeen ihmisille uudelleen tarve tälle juuri kehitetylle tuotteelle, joka on ainoa keino päästä eroon rajoituksista. Muistattehan, miten rokotetta aluksi markkinoitiin? ”Olemme vain käsivarren mitan päässä normaalista.” ”Jo yksi rokote vapauttaa elämään”! ”Yksi rokote vapauttaa sairaalahoidosta!” ”Näin arki helpottuu rokotetuilla!” Ja niin edelleen. Ja ottamalla rokotteen suojaat paitsi itseäsi, myös muita. Ja pääset ennen kaikkea matkustamaan! Tuossa vaiheessa ei juurikaan puhuttu siitä, miten rokote ehkäisee vakavalta tautimuodolta, vaan sen pääasiallinen tarkoitus oli vähentää tartuntoja ja luoda tätä kautta sitä kuuluisaa laumasuojaa.


Tässä vaiheessa mainitsen, että henkilökohtaisesti en ymmärrä, miten voi maailmasta löytyä vielä ihminen, joka ei näe tätä rakenneltua tarvetta ns. koronarokotteelle ja sitä markkinointikampanjaa, jolla se on ihmisille myyty.


Rokotukset aloitettiin 2021. Kampanjointi oli hurjaa, siihen osallistuivat niin julkkikset, somevaikuttajat, kirjastonhoitajat kuin pankin- ja kunnanjohtajatkin. Kaikki suosittelivat toisille koronarokotetta. Oli kaupallista yhteistyötä ja kylkiäisiä, kuten lahjakortteja, pizzaa ja bensaa. Ja jos ei lahjonta toiminut, siirryttiin uhkailuun ja kiristämiseen, kuten koronapassiin ja lakipykäliin, jotka vievät toimeentulon, jos et ota rokotetta. Myös harrastuksiin tarvittiin koronarokote. Monille yksi todella tärkeä motivaattori ottaa kaksi koronarokotetta oli päästä matkustamaan. Nämä kaikki olivat tosi toimivia keinoja, sillä loppuvuodesta 2021 suomalaisista yli 12- vuotiaista lähes 90% oli ottanut kaksi rokotetta. Mutta… olimmekin liukuneet ainakin kolmen käsivarren mitan päähän normaalista. Mikään ei tuntunut tässä yhteiskunnassa enää kovin normaalilta ja tartuntoja oli enemmän kuin koskaan.


Oli pakko myöntää se totuus, joka näyttäytyi ympäri rokotetun maailman, eli että koronarokotus ei estä tartuntoja. Tartuntoja oli moninkertaisesti enemmän kuin koskaan, kaikkialla. Siirryttiin uskomukseen, että miten huono tilanne olisikaan, jos ei olisi rokotettu sekä korostamaan sitä, että rokote ehkäisee kuitenkin vakavia tautimuotoja. Tässä vaiheessa oli jo autuaasti unohtunut se, että vakava tautimuoto ei missään viruksen muunnoksessa ole ollut terveiden, alle 70- vuotiaiden ongelma siinä määrin, että kaikki yli 5- vuotiaat tulisi pistää kahteen kertaan tällä ehdollisella myyntiluvalla markkinoille päässeellä tuotteella, jonka pitkäaikaisvaikutukset ovat täysin pimennossa ja välittömiä haittoja on ilmennyt erittäin paljon. Näitä ei kuitenkaan myönnetä, eikä haluta sen enempää tutkia. Pfizerin omaa dataa (joka haluttiin salata seuraavat vuosikymmenet) paljastuu nyt satojen dokumenttien kuukausivauhdilla ja sanotaanko näin, että tuo data ei ole rokotteen tehon ja turvallisuuden kannalta mitenkään mairittelevaa.


Ja nyt ollaan tässä. Alkuvuoden 2022 aikana koronatartunnat ovat lisääntyneet, suorastaan räjähtäneet, sairaalahoidon tarve on lisääntynyt, kuolemat ovat lisääntyneet. Tehohoidon tarve ei tartunnoista ja kuolemista huolimatta ole lisääntynyt, joten rokote toimii. Itse kysyisin, miten tehohoidon käyrä voi pysyä NIIN tasaisena huolimatta suurista kuolema- ja tartuntamääristä? Itselleni se kertoo lähinnä siitä, että rokotteella ei ole mainittavaa vaikutusta myöskään vakaviin tautimuotoihin, eteenkään kun ei omikron aiheuta niitä juurikaan.


Vanhuksille suositellaan nyt jo neljättä annosta ja muillekin on suositeltu kolmatta. Kolmannen kohdalla ilmeisesti ihmisten hälytyskellot ovat jo alkaneet vähän soittaa, sillä kolmannen rokotteen kattavuus on vain noin 60%. Mikä rokote on sellainen, että se tulee ottaa muutaman kuukauden välein? Miten muutaman kuukauden välein otettu rokote vaikuttaa ihmisen immuunisysteemiin? Kuulemme jo maailmalta uutisia siitä, että ei näyttäisi vaikuttavan kovin positiivisesti.


Silti homma vain jatkuu. Epidemia, jota yritettiin kaksi vuotta pitää kurissa, on nyt täällä. Se, miten rokotteet ovat vaikuttaneet epidemiaan kokonaisuudessaan, on iso kysymysmerkki. Nyt ihmisten katseet ovat kuitenkin suuntautuneet sotaan. Kukaan ei enää huomaa, että 0-10 koronakuoleman sijasta kuolemia onkin 30-50 päivässä. Terveydenhuollon kantokyky ei ole kiinnostanut hetkeen, rokottamattomat hoitajat saivat lähteä. Paitsi nyt ehkä hieman kiinnostaa, kun hoitajat ovat lakossa, mutta se hoituu samalla tavalla kuin moni muukin asia: Pakolla, jos tarve vaatii. Edelleenkään kuolemia ei kai ole kovin ”paljon”, ja osa niistä selittyy lopulta muulla kuin koronalla, mutta paljon enemmän niitä on kuin viime vuonna tähän aikaan. Selityksiä löytyy, aina löytyy selitys. Selitys ei kuitenkaan muuta totuutta miksikään.


THL ilmoittelee, kuinka se ei ole suositellut maskia missään vaiheessa koululaisille ja miten jokainen saa vapaasti päättää maskin käytöstä ja näin on ollut koko ajan. Maton reunaa nostetaan hanakasti ja luuta lakaisee asioita sinne. Seuraavana tulee olemaan vuorossa koronarokote ja sen korostaminen, että sen ottaminen on ollut täysin vapaaehtoista. Se, mikä THL:n rooli on ollut suhteessa poliittisiin linjauksiin, vaatinee myös selvitystä. Pääasiassa vaikuttaa siltä, että tämä pandemia on ollut pitkälle poliittisesti ohjailtu, eikä lääketieteellisiä näkökulmia ole otettu huomioon, eikä varsinkaan niin, että kaikenlaiset asiantuntijalausunnot ja huolenaiheet olisi huomioitu.


He sanovat: Unohtakaa, älkää miettikö miten tämä meni ja menikö tämä oikein. Jälkiviisaus on turhaa. Niin on, mutta virheistä pitää oppia. Meidän ihmisten on tärkeä hahmottaa, miten tämä meni siksi, ettei meitä enää johdettaisi näin harhaan ja että osaisimme pitää kiinni meille kuuluvista perusoikeuksista. Oikeudesta ja vapaudesta päättää omasta kehostamme ja terveysvalinnoistamme, oikeudesta kulttuuriin, harrastuksiin ja toimeentuloon, oikeudesta vapaaseen elämään ilman uhkaa pakkolääkitsemisestä ilman mitään lääketieteellisiä perusteita. Vastuu on meillä itsellämme.


On myös tärkeä tiedostaa, että lakivalmistelussa on monenlaisia lakeja, joilla ihmisen terveystietoja voidaan kartoittaa ja kontrolloida ja Suomi on seitsemän muun maan mukana digitaalisen identiteetin pilottimaana. Vaikka sinä haluaisit ottaa sata koronarokotetta, eikä se ”sinua haittaa”, kannattaa uhrata muutama ajatus pidemmälle sen sijaan, että hakee vain hetkellistä turvan tunnetta pelon keskellä. Tällaiset lainsäädännöt mahdollistavat ihmisen kontrolloinnin rajattomasti. Halutessa näihin voidaan liittää vaikka minkälaista valvontaa ja velvoitetta ja ainakin itsestäni tuntuu, etten haluaisi elää valtion valvomana ihan tuolla tavoin, vaikka saisinkin hyvät pisteet varmasti kaikesta muusta, paitsi noista mRNA- injektio- jutuista.


Mielestäni tämä ei suinkaan ole ohi. Mielestäni meillä on oikeus vaatia vastauksia ja vastuuta, sillä me olemme olleet ja olemme edelleen erittäin vahva osa tätä kaikkea. Me ja lapsemme maksamme tästä kovan hinnan. Se mitä nyt on tehtävä, on avattava silmänsä ja katsottava totuutta silmiin. On vastuunkannon aika, niin meillä ihmisillä kuin heillä, jotka johtavat tätä kulkuetta.


Palaamme aina samaan perusasiaan: Ihmisen vapauteen päättää omasta kehostaan ja siihen, että hänellä on riittävästi informaatiota tehdäkseen itselleen sopivan päätöksen.


Heli


414 views0 comments

Recent Posts

See All
bottom of page