SYNNYTTÄMISESTÄ.
Törmäsin eilen Aktiivinen synnytys Ry:n Facebook- julkaisuun, jossa oltiin huolissaan mahdollisesta Lohjan synnytysosaston lakkauttamisesta ja ihan aiheellisesti. Lohjalla syntyy vuodessa reilut 1000 vauvaa. Synnytysosastojen lakkauttamisbuumi alkoi jo 90- luvulla, jolloin lakkautettiin 20 synnytysosastoa ja 2010- luvun puolivälissä STM linjasi, että kaikki alle tuhannen synnytyksen synnytysyksiköt tulee lakkauttaa. Näitä oli tuolloin 12 kpl. Esimerkiksi Lapissa synnytysmatkat ovat nykyään todella pitkiä, satoja kilometrejä.
Ajatus lakkauttamisesta perustuu siihen, että alle tuhannen synnytyksen yksiköissä ei voida taata osaamista ja hoidon turvallisuutta. Tämä rajapyykki oli täysin keinotekoisesti keksitty, eikä se perustu ymmärtääkseni mihinkään varsinaiseen näyttöön. Tai jos perustuukin, ei siinä ole otettu huomioon yhtä tärkeintä synnytyksen turvallisuustekijää; synnyttävän äidin ja perheen turvallisuuden tunnetta ja yksilöllistä hoitoa. Synnytys ei ole lääketieteellinen toimenpide eikä hätätila, vaan täysin luonnollinen tapahtuma, joka edetäkseen luonnollisesti tarvitsee ympärilleen rauhaa ja kiireettömyyttä.
Synnytyksen medikalisoiminen on myös Suomessa valitettavasti edennyt aika pitkälle, eivätkä yhä suuremmat synnytysyksiköt hidasta tätä kehitystä. Emme sentään vielä kulje ihan "amerikan malliin" ja meillä ollaan pystytty myös "iskemään" jonkin verran medikalisaatiota vastaan juuri loistavan kätilökoulutuksen ja kätilön roolin ansiosta synnytyksessä. Esimerkiksi veteen synnyttäminen ja lempeät, lääkkeettömät kivunlievityskeinot ovat lisääntyneet, kiitos upeiden kätilöiden. Suomessa kätilö avustaa itsenäisesti läpi ns. "säännöllisen" synnytyksen eli silloin, kun synnytys etenee luonnollisesti ilman suurempia komplikaatioita. Lääkäriä ei tarvita synnytyksessä kuin erityistapauksissa. Resurssien vähyys ja isot yksiköt johtavat kuitenkin väistämättä siihen, ettei kätilöllä ole aikaa tai mahdollisuutta aina tukea synnyttäjää haluamallaan tavalla, vaan joudutaan pakonkin edessä tukeutumaan lääkityksiin.
Mielestäni Suomessa synnyttäjien sekä puolisoiden/tukihenkilöiden oikeanlaiseen valmentautumiseen käytetään liian vähän resursseja. Joissakin sairaaloissa on pystytty panostamaan synnytysosaston kätilöiden ylläpitämiin valmennuksiin, joissa synnytyksen luonnollisuus, synnyttäjän ja puolison roolin merkitys synnytyksen luonnollisessa etenemisessä sekä rentoutuminen ja erilaiset keinot lievittää synnytyskipuja ovat isossa roolissa. Mitä paremmin synnyttävä perhe on valmentautunut ja mitä enemmän heillä on tietoa siitä, mitä synnyttäminen on, mitä synnytyksen aikana fysiologisesti tapahtuu ja mikä kuuluu mihinkin vaiheeseen synnytystä (mikä on normaalia ja mitä ei tarvitse pelätä), sen suuremmat mahdollisuudet synnytyksellä on päätyä luonnolliseen, sekä äidille että vauvalle turvallisimpaan syntymään. Olen itse ollut rakentamassa ja pitämässä tällaista valmennusta sairaalassa vuonna 2017 ja lisäksi olen yksityisenä kätilönä pitänyt hyvin vaikuttavia valmennuksia perheille. Parasta on ollut, kun perhe pelon ja ahdistuksen sijasta tunteekin iloa ja innostusta odottaessaan vauvansa syntymää. Tällä on moninkertaisesti suurempi turvallisuutta lisäävä merkitys, kuin yhdelläkään isolla synnytysyksiköllä, jotka itseasiassa pahimmillaan vähentävät turvallisuutta synnytyksessä.
Pienemmissä synnytysyksiköissä pystytään antamaan sitä, mikä takaa synnytyksen turvallista ja luonnollista etenemistä: Lempeää ohjausta, aikaa, tukea, koskettamista ja luonnonmukaisia kivunlievitysmenetelmiä. Mitä pidemmälle synnytys saa edetä rauhassa, ilman lääketieteellistä puuttumista, sitä todennäköisemmin se päätyy vauvan luonnolliseen syntymään, joka on kiistatta turvallisin ja paras tapa ihmisen tulla maailmaan ja myös turvallisin tapa synnyttäjälle.
Lääketiede on olemassa siksi, että poikkeustilanteissa sillä voidaan auttaa synnytyksessä ja se on erittäin tärkeä ja hieno asia. Sillä pystytään pelastamaan parhaimmillaan äidin ja vauvan henki. Kuitenkin, synnytyksessä lääketiede on hyvä renki, mutta huono isäntä. Pahimmillaan lääketieteellä väärässä paikassa ja väärään aikaan voidaan aiheuttaa myös ongelmia. Luonnollisen syntymän jälkeen sekä äiti, että vauva voivat parhaiten ja toipuminen sekä imetyksen käynnistyminen saavat optimaalisen lähdön. Siksi on lyhytnäköistä ja täysin järjetöntä yhä vain karsia synnytysosastoja, kuten nyt uhkaa tapahtua Lohjan synnytysosastolle.
Syynä synnytysosastojen karsimiseen pidetään tietysti myös alati laskevaa syntyvyyttä, josta sietääkin olla huolissaan. Erityisesti vuonna 2022 syntyvyys on laskenut huomattavan paljon verrattuna mihinkään koronaakaan edeltäviin vuosiin ja tälle ilmiölle voimme vain jäädä odottamaan selitystä.
Kotisynnytykset ovat jatkuvasti lisänneet suosiotaan. Toimin itsekin vuoden 2019 yksityisenä kotikätilönä ja sain olla mukana kolmessa upeassa ja turvallisessa kotisynnytyksessä (postauksen kuvat näistä synnytyksistä). Kotikätilön työ vaatii kuitenkin aivan valtavaa sitoutumista, stressinsietokykyä ja riittävästi synnyttäjiä, joten en voinut siihen sitoutua pidemmäksi aikaa, vaikka se oli kyllä ehdottomasti oman kätilönurani kruunu. Olen saanut useita kotisynnytyskyselyitä näinä vuosina, kun en enää ole kätilön töitä tehnyt, joten kotisynnytys koetaan hyvänä vaihtoehtona. Monissa Euroopan maissa kotisynnytykset ovat tavallisia ja jopa sairaalasta käsin organisoitu aito vaihtoehto perheelle. Suomessa niistä pyritään tekemään mahdollisimma hankalia ja vasten parempaa tietoa niitä pidetään turvattomana tapana synnyttää, mitä ne eivät missään tapauksessa ole silloin, kun kyseessä on matalan riskin synnyttäjä.
Haluaisin tässä esittää vetoomuksen päättäjille: Yhtäkään pientä synnytysyksikköä ei tule enää lopettaa. Se tie on nyt käyty loppuun. Sen sijaan pienet synnytysyksiköt tulee nostaa arvoonsa ja ymmärtää niiden kustannuksia säästävä merkitys, kun kalliilta toimenpidesynnytyksiltä vältytään todennäköisemmin kuin isoissa yksiköissä. Kotisynnytyksien mahdollistamiseen kannattaa panostaa niin, että kotikätilöiden on helpompi saada esimerkiksi kohtua supistavat lääkkeet kaiken varalta kotisynnytykseen mukaan ja äiti saa asianmukaista ja kunnioittavaa kohtelua neuvolassa ja äitiyspolilla suunnitellessaan kotisynnytystä. Vaikuttavaan synnytysvalmennukseen tulee panostaa, sillä se lisää synnyttävän perheen mahdollisuuksia vaikuttaa itse edullisesti synnytyksen kulkuun. Lyhytnäköinen ajattelu on aina vahingollista terveydenhuollossa, puhuttaessa ihmisen saapumisesta tähän maailmaan se on erityisen vahingollista.
Heli Rämäkkö, kätilö vuosina 2000- 2019, aluevaltuutettu, Vapauden liitto 1. vpj